Näytetään tekstit, joissa on tunniste Soturikissat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Soturikissat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 3. syyskuuta 2019

A Forest Divided



Spoilervaroitus!

Tervetuloa takaisin Parantajan polun pariin! Nyt on aika palata aktiiviseen postaustahtiin ja tällä kertaa luvassa on Aukkarin arvostelutuokio... Jooh, näin siinä käy, kun mut laittaa kehittelemään hauskaa alustusta postaukselle. Joten nyt asiaan! xD

Muutoksen tuulet jatkavat puhaltamistaan, kun jokaisen kissan on vihdoin aika tehdä itse päätös asuinalueestaan. Samaan aikaan uusi vihollinen kannattajineen on ryhtymässä toimeen.

Kirkas Taivas oli alkanut puhua yhdeksi isoksi ryhmäksi palaamisen puolesta, Pitkä Varjo puolestaan halusi muuttaa havumetsään. Nummen kissat äänestivät kiviä hyödyntäen, mihin halusivat muuttaa - kukaan ei päättänyt jäädä. Selkeä enimmistö valitsi havumetsän. Kirjava Karva ja Särkynyt Jää valitsivat Joen Solinan reviirin, Salama Häntä, Varpus Turkki, Pöllö Silmä, Pilven Täplä ja Myrsky päättivät seurata Kirkasta Taivasta metsään. Olihan se surullista seurattavaa, miten vanha kunnon nummen kissojen ryhmä jakaantui kolmeen osaan. Vanhoja ystäviä tai perheenjäseniä ei oltu hylkäämässä, mutta jokaisen täytyi totutella ajatukseen, ettei kaikkia vanhoja ryhmätovereita näkisi enää joka päivä.

Myrskyllä ja Kirkkaalla Taivaalla tuli jälleen erimielisyyksiä. Toinen riitelyn aiheista oli Kirkkaan Taivaan ryhmään liittynyt Tähti Kukka, jolle oltiin hieman vastahakoisesti annettu toinen mahdollisuus. Myrsky oli vasta pääsemässä yli aiemmista tunteistaan Tähti Kukkaa kohtaan, ja Kirkas Taivas vain pahensi tilannetta alkamalla viettää kahdenkeskistä aikaa Tähti Kukan kanssa, vieläpä kun oli selkeästi huomattavissa, että kyseessä oli paljon muuta kuin ystävyyttä. Myrskyä suututti myös se, ettei Kirkas Taivas näyttänyt kunnioittavan hänen mielipiteitä oikeastaan mistään muustakaan aiheesta ja kiinnostusta auttaa isäänsä ryhmän johtamisessa. Hänen mielestä Kirkasta Taivasta ei kiinnostanut mikään muu kuin se, että pääsisi näyttämään muille olevansa oikeassa. Myrsky lähti perustamaan omaa ryhmäänsä Salama Hännän, Pöllö Silmän, Pilven Täplän, Neilikka Silmän, Silkkiyrtin, Apilan ja Ohdakkeen kanssa.

Auringon Varjo ja Hiljainen Sade saatiin mukaan Myrskyn törmättyä heihin. Hän ja Joen Solina veivät kaksikon Pitkän Varjon leiriin. Kaksikolle alettiin kertoa muutamia viimeaikaisia tapahtumia. Kun Myrsky lähti hakemaan isäänsä paikalle, selvisi, että Tähti Kukka odotti Kirkkaan Taivaan pentuja. Siis menikö mulla joku aikahyppy ohi vai miten mulle jäi sellainen fiilis, että noiden suhde ehti kestää ennätyksellisen vähän ennen pentu-uutisia? Pian Harmaa Siipi, Kirkas Taivas ja Rosoinen Huippu kertoivat tarkemmin, mitä kaikkea oli ehtinyt tapahtua. Tilanne ei päättynyt lainkaan hyvin - Hiljainen Sade kieltäytyi kutsumasta Kirkasta Taivasta pojakseen ja käski tämän kadota silmistään. Tuntui pahalta seurata, miten Kirkas Taivas ei itse voinut muuta kuin olla aidosti pahoillaan teoistaan ja toivoa, että hänen emonsa antaisi ajan myötä anteeksi, vaikka tilanne näytti toivottomalta. Mutta toisaalta myös Hiljaisen Sateen tyrmistys oli ymmärrettävää, olihan Kirkas Taivas muuttunut todella radikaalisti ja ehtinyt tehdä vaikka ja mitä. Kirkas Taivas oli aidosti pahoillaan, siitä ei ollut epäilyksen häivääkään, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi ja Kirkkaan Taivaan tapahtumarikas historia toimi karuna esimerkkinä siitä. Onneksi Tähti Kukka oli paikalla tukemassa kumppaniaan.

Valitettavasti Hiljainen Sade oli matkan jäljiltä todella huonossa kunnossa ja kuoli poikiensa ja Sora Sydämen läsnäollessa. Onneksi tämä antoi anteeksi Kirkkaalle Taivaalle. Tämä koko kohtaus oli todella tunteellinen. Hiljainen Sade ei halunnut, että häntä jäätäisiin suremaan loputtomiin, olihan vanha naaras elänyt hyvän, pitkän elämän. Hiljainen Sade oli joutunut toisinaan kestämään nälkää ja kylmyyttä, mutta hänen elämässään oli riittänyt myös paljon iloisemisen aiheita. Hänet haudattiin Nelipuun lähettyville. Siellä Kirkas Taivas viimein tajusi Myrskyn avulla, että heistä jokaisen tarkoitus oli toteuttaa omaa kohtaloaan paikassa, mikä itsestä tuntui kodilta, ei kerääntyä yhdeksi valtavan suureksi ryhmäksi ilman yhtään valinnanvaraa. Harmaa Siipi päättikin liittyä Tuuli Juoksijan ryhmään.

Kirjan lopussa Kirkas Taivas heräsi yöllä, kun Viilto-niminen erakko oli kahden muun kollin kanssa ottanut Tähti Kukan vangikseen. Viilto selitti, että hän ja hänen lukuisat erakkotoverit näkivät nälkää, koska he olivat tottuneet saalistamaan samoilla alueilla, jotka Kirkas Taivas ja muut ryhmien johtajat olivat ottaneet omikseen. Viilto halusi neuvotella johtajien kanssa riistan jakamisesta ja uhkaili muussa tapauksessa tappaa Tähti Kukan. Lisäksi Viilto oli Yksi Silmän vanha tuttu, jonka kumppaniksi Tähti Kukka oli kauan sitten lupautunut. Tuossa riittää jännitettävää seuraavaan kirjaan!

Ja sitten bonuskohtaukseen, joka oli tällä kertaa Liuske-aiheinen. Aluksi Liuskeen veli, Sirkka, kuolee ketun hampaisiin. Haavoittuneelle Liuskeelle annetaan lupa jäädä väliaikaisesti Tuuli Juoksijan leiriin keräämään voimia. Liuske ja Tuuli Juoksija tappavat saman ketun, joka tappoi Sirkan ja leiriin palattuaan Liuske liittyy Tuuli Juoksijan ryhmään, koska kenelläkään ei ollut vastaväitteitä siihen, että hän oli juuri osoittanut rohkeutensa ja hyödyllisyytensä.

Noh, kyllähän tuon kerran läpi lukee, mutta jäi sellainen fiilis, että jostain toisesta hahmosta oltaisiin saatu enemmän merkityksellisen oloinen, ajatuksia herättävä taustatarina tämän tilalle. Loistava päähenkilö olisi ollut vaikkapa Lehvä, Viillon pelokas alainen, joka alkoi olla salaa Harmaan Siiven ja muiden puolella.

 Tuli ikävä Kilpikonnan Häntää. Mutta ymmärrettävää, että Harmaa Siipi halusi noudattaa emonsa viimeistä toivetta ja hyväksyä sen, että Kilpikonnan Häntä on osa hänen mennyttä rakkauselämää, jonka ei tarvitsisi estää Harmaata Siipeä rakastumasta uudelleen.

Heittäkää tekin mielipiteenne A Forest Divided :istä kommenteihin ja laitetaan keskustelu pystyyn.

tiistai 25. kesäkuuta 2019

Uusi novellikokoelma ja The Broken Coden kolmas osa tulossa vuonna 2020

Juuri äskettäin on ilmoitettu kaksi ensi vuonna ilmestyvää englanninkielistä Sk-kirjaa:

Veil of Shadows on seitsemännen saagan, The Broken Coden, kolmas osa. Se ilmestyy 7.4.2020. Kansikuvaa ei ole vielä julkaistu.

A Warrior's Spirit on novellikokoelma, joka sisältää novellit Pebbleshine's Kits, Tree's Roots ja Mothflight's Secret. Sekin ilmestyy 7.4.2020.

Kiitos tiedosta Savuvarjolle!


perjantai 31. toukokuuta 2019

The Blazing Star


Spoilervaroitus!


Ensimmäinen taistelu on koettu ja eloonjääneet ovat vannoneet pitävänsä yhtä säilyttääkseen rauhan. Se ei kuitenkaan auta tuntemattoman sairauden levitessä ja uuden vihollisen saadessa valtaa. Samaan aikaan Myrskyn on aika nousta johtajan rooliin Harmaan Siiven tilalle.

Aloitetaan uusista hahmoista. Paatsama, Hiiri Korva ja Muta Tassu olivat ihan kivoja. Hienoa, että Rosoinen Huippu sai Paatsamasta kumppanin. Positiivista oli myös se, että Rosoinen Huippu ja Kirkas Taivas saivat sovittua välinsä Kirkkaan Taivaan myönnettyä tehneensä virheen, kun karkotti pikkuveljensä uskoen, ettei tämä voisi olla hyödyksi vääntyneen jalkansa kanssa.

Yksi Silmä osoittautui kiinnostavaksi hahmoksi, vaikka suosikkeihini hän ei noussut. Yksi Silmä liittyi Tomin kanssa Kirkkaan Taivaan ryhmään ja surmasi myöhemmin seuralaisensa tämän pelastaessa Varpus Turkin, joka jäi tästä huolimatta Kirkkaan Taivaan ryhmään. Yksi Silmä tajusi, että monet ryhmästä olivat epävarmoja johtajastaan ja kaappasi vallan pakottaen Kirkkaan Taivaan lähtemään. Erityisesti mieleen jäi tapa merkata alaiset ja myös osa uuden reviirinsä puista silmää muistuttavilla viilloilla. Hänestä lisää myöhemmin!

Tähti Kukan kuokkavierailut kokoontumisiin olivat viihdyttäviä varsinkin, kun ketään muuta kuin Myrskyä eivät ne vaikuttaneet pahemmin häiritsevän. Myöhemmin kuitenkin Myrsky tykästyi Tähti Kukkaan, joka esimerkiksi kertoi Roihuavan tähden olevan kasvi, joka auttaa sairauteen, joka oli alkanut aikaisemmin levitä. Salama Häntä ei lainkaan pitänyt tilanteesta, koska Tähti Kukka epäilytti häntä. Häntä harmitti myös se, että Varpus Turkin lisäksi myös Terho Turkki oli aiemmin liittynyt Kirkkaan Taivan ryhmään. Aamu Viiksi, yksi Tuuli Juoksijan ja Piikkiherne Turkin pennuista, kuoli sairauteen. Jo toisen pennun menetys sai Tuuli Juoksijan lähtemään perheensä kanssa perustamaan oman ryhmänsä, johon liittyi myöhemmin erakko nimeltä Liuske. Ihan ok hahmo, mutta jäi tällä kertaa taka-alalle. Oli harmillista, etteivät Tuuli Juoksija ja Piikkiherne Turkki pentuineen löytäneet muuta ratkaisua kuin lähteä, vaikka ymmärränkin, että he tunsivat itsensä onnettomiksi.

Yksi Silmä esti nummen kissoja ja Kirkasta Taivasta saamasta Roihuavaa tähteä, joten he kehittivät suunnitelman päästäkseen vihollisestaan eroon. Kirkas Taivas välitti Yksi Silmälle kutsun kaksintaisteluun nummella. Yksi Silmä otti haasteen vastaan, mutta toisin kuin säännöissä oltiin sovittu, molemmat ottivat liittolaisiaan mukaan - Kirkas Taivas nummen ja joen kissat sekä Tuuli Juoksijan ja Piikkiherne Turkin, Yksi Silmä erakkojoukkonsa. Yksi Silmä kuoli ja paljastui, että hän on Tähti Kukan isä. Tähti Kukka selitti olleensa aluksi kiinnostunut Myrskyyn tutustumisesta vain vilpittömästi, mutta Yksi Silmän saatua tietää tämä laittoi tyttärensä selvittämään Myrskyn avulla, miten nummen kissat aikoivat voittaa taistelun. Näin Yksi Silmä oli osannut varautua siihen, ettei hänellä olisi pelkästään Kirkas Taivas vastassaan, mutta se ei riittänyt. Tähti Kukka kertoi myös, ettei Roihuavaksi tähdeksi väittämällään kasvilla oikeasti ollut parantavia vaikutuksia, mutta vannoi Roihuavan tähden olevan toisenlainen kasvi.

Yllätyin siitä, miten nopeasti Yksi Silmästä hankkiuduttiin eroon. Oli oikein tehty, että Yksi Silmäkin haudattiin ja Joen Solina piti vieläpä kunnioittavan muistopuheen, jossa hän korosti Yksi Silmän olleen selviytyjä, jota tämän läheiset tulisivat kaipaamaan. Yksi Silmän motiivit jäivät melko avoimiksi, niihin viitattiin vain sivulla 93:

"You'll kill me, will you?" One Eye sneered, rising to face him. "You'll kill One Eye? If One Eye were that easy to kill, he'd never have survived kithood."

Tuota ennen Kirkas Taivas ja Yksi Silmä olivat ryhtyneet taisteluun erilaisten mielipiteidensä takia siitä, oliko Tomin kuolema oikein vai olisiko hänet pitänyt jättää eloon. Yksi Silmä puhui pentuajoista selviytymisestä, joten uskon, ettei hänellä ollut helppoa pentunakaan. Mietin myös, miten Tähti Kukan emo kiinnostui Yksi Silmästä. Kenties tämä uskoi löytävänsä Yksi Silmän parhaat puolet, kuten Kultakukka Tiikeritähden.

Kun Kirkas Taivas palasi metsään Pilvi Täplä ja Särkynyt Jää saattajinaan, selvisi, ettei Yksi Silmä pitänyt sairastuneita minkään arvoisina. Hän oli jättänyt Terälehden, Koivun ja Lepän leirin ulkopuolelle keskenään. Terälehti menehtyi pian tervehdittyään Kirkasta Taivasta. Hän oli tiennyt johtajansa palaavan vielä.

En ehtinyt kiintyä Terälehteen, mutta hänen ehdoton uskollisuus Kirkasta Taivasta kohtaan oli hieno ominaisuus. Terälehti oli aluksi karski soturi, mutta otettuaan Koivun ja Lepän huolehdittavikseen hän alkoi näyttää lempeää puoleaan, pysyen kuitenkin edelleen varsin särmikkäänä hahmona. Koivulle ja Lepälle ei vielä kerrottu ottoemonsa kohtaloa, joten jään odottamaan, miten se vaikuttaa heihin.

Terälehden hautaamisen jälkeen Kirkas Taivas lähti leiriinsä, Särkynyt Jää ilmoittamaan Harmaalle Siivelle Koivun ja Lepän tarvitsevan Roihuavaa tähteä ja Pilvi Täplä jäi kaksikon luo. Käärme ei ilahtunut Kirkkaan Taivaan paluusta pitäen tätä vastuuttomana johtajana ja hyökkäsi tämän kimppuun. Muiden alaistensa avustuksella Kirkas Taivas sai Käärmeen irti. Käärme päätti lähteä ryhmästä.

Käärme toi kiinnostavasti erilaisen näkökulman mukaan, koska hän oli sekä Yksi Silmän että Kirkkaan Taivaan johtajuutta vastaan. Yksi Silmä oli ollut liian julma ja välinpitämätön, eikä tämän jättämät merkit tulisi koskaan poistumaan niiden kantajista. Kirkkaalle Taivaalle Käärme oli vihainen, koska tämä ei ollut pystynyt ennakoimaan Yksi Silmän aikeita. En kuitenkaan ole Käärmeen kanssa samaa mieltä. Kirkas Taivas on ryhmälleen paras johtaja, Käärme sen sijaan olisi tuonut Yksi Silmän johtotyylin takaisin, jos olisi voittanut taistelun. Tosin sillä erolla, ettei Käärmeellä näyttänyt olevan edes taitoa kehitellä tarkkaan harkittuja suunnitelmia, kun uskoi noin vain pääsevänsä valtaan ilman apujoukkoja. Vaikka Yksi Silmä olikin kaukana esimerkillisestä johtajasta, hän ei kuitenkaan laskenut mitään tuollaisten hätäisten päätösten varaan.

Harmaa Siipi, Pitkä Varjo, Myrsky, Kirkas Taivas, Joen Solina ja Tuuli Juoksija kokoontuivat puhumaan aikaisemmasta yhteisestä unestaan, jossa henkikissat olivat jatkaneet puheitaan siitä, että eloonjääneiden pitäisi levitä ja kasvaa kuin Roihuava tähti. Lopuksi Harmaa Siipi sanoi ymmärtävänsä ehkä, mitä henkikissat tarkoittivat. Se selviää kirjassa A Forest Divided! ;)

Bonuskohtauksessa päästään seuraamaan Auringon Varjoa, seikkailunhaluista kollia, jonka isäpuoli, Terävä Rae, puolestaan on tarkka turvallisuudesta. Paljon paremmin Auringon Varjo tulee toimeen emonsa Kasteisen Lehden ja sisaruspuoltensa Laskeutuvan Hämärän, Aamu Tähden ja Sulavan Jään kanssa. Isä Kuun Varjo kuului joukkoon, joka lähti seuraamaan Auringon polkua. Auringon Varjo ei koskaan päässyt tapaamaan häntä, mutta pitää isäänsä sankarina. Auringon Varjon jouduttua jälleen ongelmiin, Terävä Rae käskee hänen huolehtia sairastuneesta Kivistänäkijästä. Auringon Varjo huolestuu, kun vanha naaras osoittautuu varmaksi kuolemastaan. Kivistänäkijä kertoo kollille, ettei tämä tule olemaan heimon jäsen uuden tietäjän noustessa valtaan. Auringon Varjo hyväksyy kohtalonsa, jättää hiljaiset hyvästit ja lähtee matkaan yhdessä Hiljaisen Sateen kanssa, Kivistänäkijän kuoleman toteutuessa.

Tykästyin Auringon Varjoon heti, kun hänen luonteensa tuli ilmi. Vaarallisista seikkailuista innostuva luonne ja Kuohuvan Veden Heimoon kuuluminen eivät olleet toimiva yhdistelmä. Se, voisiko oma tulevaisuus olla heimon reviirin ulkopuolella, ei ollut ainoa asia, jota Auringon Varjo mietti, sillä hän oli aidosti huolissaan heimon asioista, varsinkin Kivistänäkijän vaihtumisesta, jota enteilivät naaraan näyt menehtyneistä tovereistaan.

Auringon polun alussa Kasteisen Lehden ja Kuun Varjon välejä käsiteltiin jonkin verran. Kuun Varjo oli innokas lähtemään, vaikka tiesikin kumppaninsa odottavan pentuja. Kuun Varjon mielestä lähtö oli vain hyvä idea - pennut selviäisivät todennäköisemmin, kun heimon ei tarvitsisi saalistaa niin monelle kissalle. Järkyttyneen Kasteisen Lehden muistutukset siitä, että jos Kuun Varjo lähtisi, pennut eivät koskaan tuntisi isäänsä, eivät auttaneet, koska kolli oli tehnyt jo päätöksensä. Vieläpä kaiken lisäksi Auringon Varjon sisarukset, Tanssiva Lehti ja Varis Kuono, kuolivat pian syntymänsä jälkeen, joten Kuun Varjon puheet selviytymisestä eivät täysin toteutuneet.

Pidin siitä, että tälläinen kokoonpanoltaan erilainen perhe otettiin aiheeksi, vaikka itselläni ei olekaan kokemuksia vastaavasta.

Ja Auringon Varjo sai tosiaan seurakseen Hiljaisen Sateen! Nyt jäämmekin jännittämään, miten kaksikon matka Auringon polkua seuraten sujuu. Kirkkaan Taivaan leirin valinnut Kuun Varjohan kuoli Thunder Risingissä palovammoihin, joten katsotaan, miten Auringon Varjo reagoi siihen...


Kertokaa tekin mielipiteenne The Blazing Starista kommenteissa!

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Vatukkatähden myrsky


Spoilervaroitus!


Klaanit yrittävät jatkaa tavallista elämää kaikesta lähiaikoina tapahtuneesta huolimatta. Kaikki ovat epävarmoja tulevasta ja Vatukkatähti myös uudesta asemastaan. Klaanien välit ovat liittolaisuuden loputtua kireät ja varsinkin reviirit aiheuttavat erimielisyyksiä.

Kertomattomien tarinoiden jälkeen olen lukenut Klaanien syntyä, joten oli mukavaa vaihtelua palata lukemaan nykyisistä klaaneista suomeksi. Jo esinäytös oli nostalginen, Tulitähden tavatessa Sinitähden. Myöhemmin Pilvitähti tuli tuomaan Tulitähdelle viestin, joka pitäisi välittää Vatukkatähdelle: "Kun vesi kohtaa veren, veri saa vallan." Pilvitähden esiintyminen yllätti minut, mutta oli mukavaa päästä lukemaan hänestä. 

Sitten päästiin seuraamaan, mitä Myrskyklaanissa tapahtui. Suuressa taistelussa kaatuneiden ulkoa opetteleminen oltiin otettu mukaan osaksi oppilaiden koulutusta. Lisäksi kaatuneet oltiin merkitty viivoina muistosalkoon. Hieno idea, mutta se osoittautui myöhemmin kohtalokkaaksi...

Kaunokainen ja Vatukkatähti vierailivat hevospaikalla. Savu kertoi Hahtuvan kuolleen viheryskään, kuten myös Papu-koira, jonka kuolinsyy jäi avoimeksi. Savun seuraksi oli tullut Korianteri-niminen naaras. Oli surullista, että muutoksen tuulet olivat puhaltaneet niin pahasti, varsinkin kun Kaunokaisesta tuntui siltä, että Korianteri, jonka kanssa hän ei tullut toimeen lainkaan, oli korvannut Hahtuvan. Vierailun loputtua myös juonikuvio loppui ja jäi sellainen olo, että se olisi tarvinnut kunnollisen päätöksen. Nyt Kaunokaisen lopullinen mielipide jäi täysin auki; hyväksyikö hän Korianterin Savun uutena seuralaisena vai ei?

Tulva pakotti myrskyklaanilaiset perustamaan väliaikaisen leirin tunneliin. Sinne saapui myös itsekin tulvasta kärsinyt Minttu-niminen kotikisu, jolle Myrskyklaanin luo väliaikainen sijoittuminen tuntui hankalalta, koska niin monet asiat olivat uusia. Pihlajakynsi ja Pikkupilvi tulivat kertomaan, että Mustatähti oli menettänyt viimeisen elämänsä hukkuessaan ja olevansa matkalla Kuulammelle. Myrskyklaanilaisten osoitettua sympatiansa kaksikko jatkoi matkaa.

Suloa nähtiin vaihteeksi suuremmassa roolissa. Hän oli alkanut tuntea itsensä hyödyttömäksi jäätyään Myrskyklaanin ainoaksi klaaninvanhimmaksi Hiiriturkin kuoltua Suuressa taistelussa. Onneksi Hiekkamyrsky sai piristettyä Suloa. Innokas tarinankertojamme pääsikin yllättävän suureen rooliin!

Muistosalko oli ajautunut tulvan mukana pois, joten Liljatassu ja Siementassu lähtivät etsimään sitä. Siementassu hukkui kaksikon seikkailun aikana. En ehtinyt kiintyä Siementassuun, mutta muiden reaktiot olivat surullista seurattavaa.

Mintun lisäksi myös kaksi muuta kotikisua, Jessi ja Frank, tulivat väliaikaisesti asumaan Myrskyklaanin luo. Erityisesti itsepäinen Jessi teki Vatukkatähteen vaikutuksen. Oravaliito puolestaan ei pitänyt Jessistä lainkaan, joten näin kaksikon hienovarainen vastakkainasettelu pääsi nopeasti alkuun.

Tuli ilmi, että Varjoklaanilla oli ongelmia vihamielisten kotikisujen kanssa. Tämä vaikutti Myrskyklaaniinkin, koska kotikisujoukon innokkuus reviirin valtaamisen suhteen pakotti varjoklaanilaiset saalistamaan Myrskyklaanin reviirillä. Joukko myrskyklaanilaisia meni tapaamaan varjoklaanilaisia näiden väliaikaiseen leiriin. Pihlajatähti ei suostunut ottamaan apua vastaan kotikisujen suhteen, mutta antoi Lehtilammen jäädä auttamaan Pikkupilveä. Myrskyklaanilaiset päättivät silti tehdä hyökkäyksen ja pian Viktorin johtama kotikisujoukko löytyikin. Taistelu päättyi kotikisujen luovuttamiseen ja lähtöön. Varjoklaanilaiset saivat tietää ja suhtautuminen oli todella raivokas. Myrskyklaanilaiset ohjattiin päättäväisesti pois ja Lehtilampikin häädettiin Varjoklaanin leiristä.

Tämä juonikuvio sai jatkoa, kun mäyrät osoittautuivat ongelmaksi. Keltaturkki kertoi siitä ja pyysi Vatukkatähdeltä apua tulevaan taisteluun. Varjoklaanilaiset ja myrskyklaanilaiset onnistuivat ajamaan mäyrät pois, mutta taistelun jälkeen Pihlajatähti näytti jälleen tyytymättömyytensä. Tuossa vaiheessa se oli jo kohtuutonta, varsinkin kun Tomuturkki kuoli mäyrien takia. Olisin toivonut, että Varjoklaani olisi edes jotenkin osoittanut arvostavansa, miten Tomuturkki uhrautui auttaakseen vihollisklaania.

 Tomuturkki ei kuulunut suosikkeihini, mutta hänen hahmonkehitys ylpeilevästä ja kotikisuja hyljeksivästä oppilaasta kunnioitettavaksi ja reiluksi soturiksi oli hienoa seurattavaa.

Aiempaan ennustukseen saatiin vastaus; siinä viitattiin siihen, kuinka vahva Vatukkatähden ja Keltaturkin sisarussuhde on. Hienoa, että tämän kaksikon välit nostettiin esille pitkästä aikaa! Vaikka Vatukkatähden ja Keltaturkin polut saattavat vaikuttaa erkaantuneilta, he eivät ole missään vaiheessa jättäneet toisiaan taakseen. Eri klaaneista ja velvollisuuksista huolimatta heidän yhteys on säilynyt ja sen huomioiminen Vatukkatähden myrskyssä kosketti.

Lopulta järvi alkoi palautua ennalleen ja vanhan leirin kunnostaminen aloitettiin. Liljatassu nimitettiin soturiksi ja hän sai soturinimekseen Liljasydämen. Frank liittyi klaaniin ja hänelle annettiin nimeksi Myrskytassu. Minttu ja Jessi eivät halunneet jäädä. Vatukkatähden ja Jessin välillä oli alkanut esiintyä ihastumista, mutta kahden kesken ollessaan he molemmat myönsivät olevansa samaa mieltä siitä, että Vatukkatähden kohtalo on olla Oravaliidon kanssa. Vatukkatähden ja Jessin ihastuminen olisi tarvinnut paljon enemmän pohjustusta, jotta se olisi ollut mielestäni toimiva juonikuvio. Lisäksi häiritsi, että Jessistä oltiin tehty niin paljon Oravaliitoa luonteensa puolesta muistuttava hahmo. En silti usko, että Jessi on ansainnut niin monen fanin vihaa. Tuossa kohtauksessahan tuli ilmi, että Jessi toivoi täysin vilpittömästi Vatukkatähden ja Oravaliidon jatkavan kumppaneina. Niin myös kävi, sillä Vatukkatähti ja Oravaliito saivat vihdoin selvitettyä välinsä kunnolla. Ja hienoa, että Myrskytassu päätti jäädä! Hänen nimitysmenot muistuttivat kivasti Tulitähden oppilasajoista.

Harmaaraita ja Hiekkamyrsky siirtyivät klaaninvanhempien pesään. Heille on ehtinyt tapahtua paljon kaikkea ja tuntui haikealta päästää heidät pois sotureiden tehtävistä, vaikka toki positiivista se, että Sulo sai seuraa. Harmaaraita ja Hiekkamyrsky pitivät yhteisen, koskettavan puheen klaanitovereilleen. Hienoa Harmaaraidalta, että hän mainitsi niin Millin, Kukkasateen, Kimalaisraidan ja Varpuloisteen kuin myös Hopeavirran, Sulkahännän ja Myrskyturkin. Vaikka Harmaaraita ja Hopeavirta kuuluvatkin suosikkipareihini, olen iloinen Harmaaraidan puolesta, että hän sai uuden tilaisuuden perhe-elämän suhteen.

Kokoontuminen, jossa Vatukkatähti lisäsi - muiden päälliköiden hyväksyttyä idean - soturilakiin uuden kohdan, oli tunnelmallinen päätös kirjalle. Kyseisen lisäyksen mukaan klaanit saavat olla hyvinä aikoina itsenäisiä, mutta vaaran uhatessa niiden pitää ottaa apua vastaan. Samassa kokoontumisessa muistosalko löytyi ja selvisi, että myös Jokiklaanilla, Tuuliklaanilla ja Varjoklaanilla oli omat tapansa muistaa kaatuneita, jotka ilmestyivätkin eloonjääneille.


Pidittekö te Vatukkatähden myrskystä? Olisi mahtavaa kuulla mielipiteitänne kommenteissa!

maanantai 20. toukokuuta 2019

Kirjaston poistokirja kokoelmaan!

Kävin eilen täällä Turussa kerran vuodessa järjestettävässä kirppistapahtumassa nimeltä Portsan katumarkkinat. Paluumatkalla poikkesin vielä kauppaan ja lähikirjastooni lainaamaan Aku Ankan taskareita. Poistomyyntikirjojen ja -lehtien joukosta löytyi yllätyksekseni Myrsky nousee-kirja, jonka toki ostin. Muita Soturikissat-kirjoja ei näyttänyt olevan ainakaan sillä hetkellä poistomyynnissä.

Kirjan kunto on ihan ok. Kannen kissalla on kuonossaan musta viiru, takakannesta löytyy useita käytön jälkiä ja joiltain sivuilta löytyy repeymiä. Kirjastoilla on Vaskin mukaan paljon Myrsky nousee-kirjoja käytössään, joten päätös vähän osumaa ottaneesta yksilöstä luopumisesta ei ole tarvinnut paljon pohdintaa osakseen.

Aiheeseen liittyen, esittelin huhtikuussa kokoelmani, voitte halutessanne käydä lukemassa esittelyn tästä linkistä.

Onko teillä vastaavia kokemuksia? Kertokaa toki kommenteissa, jos on!


perjantai 17. toukokuuta 2019

Ensimmäisen Sk-saagan juhlajulkaisu ja muita kirjauutisia!

Nekku kertoi tammikuussa lähtevänsä tässä kuussa Saksaan luokkansa kanssa. Hän on ehtinyt olla jo tovin kotona ja luulisin, että pääsemme lukemaan hänen matkakuulumisia lähiaikoina! 

Instagramin @arthousesoturikissat-tilillä on ollut viime viikolla paljon infottavaa. Tässä uudet asiat:

- Väärätähden lupaus, Keltahampaan salaisuus ja Pitkätähden kosto ilmestyvät tällä viikolla pokkareina, ehkä ovat ilmestyneet jo. Tarkempaa ilmestymispäivää ei ilmoitettu.

- Tänä vuonna tulee 10 vuotta täyteen suomenkielisen Villiin luontoon-kirjan julkaisusta ja sen kunniaksi kaikista ensimmäisen saagan kirjoista julkaistaan kovakantiset juhlapainokset syyskuussa, jotka tulevat säihkymään glitteristä. Art House kertoi pohdiskelleensa koko saagan sisältävien keräilyboksien valmistamista ja kysyi fanien mielipiteitä.

- Auringon polku ilmestyy 15.6.2019, ei 24. päivä

Parantajan polussakin tullaan varmasti juhlistamaan Soturikissojen 10-vuotissynttäreitä, suunnittelemme tätä sitten suuren päivän lähestyessä!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Uusin löytö ja kokoelma esittelyssä!

Moi! Kävin eilen Skanssissa ja ostin Suomalaisesta kirjakaupasta Bravelandsin toisen osan, Code of Honorin, ruotsiksi. Ruotsinkielinen nimi sille on Savannens lag. Monen sadan sivun pituisia kirjoja en ole lukenut ruotsiksi, mutta eiköhän se jotenkin ala sujua! Muita ruotsinkielisiä Erin Hunterin kirjoja ei Suomalaisessa ollut, mutta aiemmin on ollut saatavilla ainakin Uutta profetiaa ruotsiksi. Mutta ennen Code of Honorin lukemista aion lukea ensimmäisen osan, Broken Priden, joka löytyykin Vaskista ruotsiksi nimellä Splittrad flock.

Tässä samalla kokoelmani kokonaisuudessaan kuvattuna perheeni terassilla!

Millainen kokoelma teillä on? Kertokaa toki kommenteissa!



Pian pääsen lukemaan Bravelandsia!

Uuden profetian aloitusosat! Kirppislöytöjä.


Ja keskimmäiset, kirppislöytöjä.

Kokoelmani aloittajat, jotka sain lahjoiksi!



Mangaa kirpparilta. Muuten, tiesittekö että nuo Harmaaraidasta ja Millistä kertovat mangat katosivat Suomen kaupoista, kun olivat ehtineet olla jonkin aikaa ilmestyneinä? Kadonnut soturi (jota en omista) ja Soturin turvapaikka ilmestyivät vuonna 2009, Soturin paluu vuonna 2010. Tapahtuneella saattaa olla jokin yhteys siihen, että Villiin luontoon ja Kadonnut soturi ilmestyivät molemmat samana lokakuuna. Mangasarja olisi juonensa puolesta pitänyt ehdottomasti suomentaa Uuden profetian viimeisten tai Kolmikon mahdin ensimmäisten osien ohessa. Myös The Rise of Scourge on mielenkiintoinen, vaikka en pidäkään Ruoskasta hahmona.

Kirpparilta löytynyt Tulitähden tehtävä esittelee mielenkiintoisesti Taivasklaanin ja viime jouluna saamassani Kertomissa tarinoissa on kolme mahtavaa novellia!

Selviytyjät on Erin Hunterin kirjasarjoista ehdoton suosikkini. Siinä korostuu elämän armottomuus, mutta myös se, että haasteista selvitään yhteistyöllä. Tässä ensimmäisen saagan kolmas ja kuudes osa. Pimeys laskeutuu on kirppislöytö, Koiramyrsky joululahja.

perjantai 19. huhtikuuta 2019

Ensimmäinen taistelu


Spoilervaroitus!

Hyviä uutisia: tulevissa arvosteluissa kerron juonen tärkeimmät kohdat mun mielipiteiden ohessa. Jatketaan nykyisellä tyylillä vielä tän postauksen ajan!

Myrsky ja Halla ovat nyt osa nummen kissoja. Monia huolestuttaa, mitä tuleva tuo tullessaan, sillä alkaa vaikuttaa siltä, ettei taistelua nummen ja metsän kissojen välillä voi välttää. 

Tuuli Juoksija kertoi odottavansa Piikkiherne Turkin pentuja. Uutisiin suhtauduttiin lähinnä positiivisesti.

Myrsky ja Naakan Huuto menivät kertomaan Kirkkaalle Taivaalle Harmaan Siiven haluavan tavata hänet Nelipuun luona täysikuun aikaan. Kirkas Taivas suostui siihen, mutta Naakan Huuto joutui jäämään metsään tapaamisen loppuun asti. Niimpä Myrsky lähti yksinään kotiinpäin.

Paluumatkalla Myrsky törmäsi Tomiin, joka kertoi etsivänsä Kimalaista. Myrsky selitti Kimalaisen kuolleen ja näytti naaraan haudan. Tom sanoi haluavansa nähdä Kilpikonna Hännän. Myrsky ei suostunut tuomaan naarasta paikalle, vaan päätti vain kertoa Tomin olevan maisemissa. Tom totesi, ettei hän aio lähteä ennen kuin on nähnyt entisen kumppaninsa. Myrsky jatkoi matkaansa huolestuneena.

Myrsky kertoi, mitä on tapahtunut. Kilpikonna Häntä päätti mennä tapaamaan Tomia ja Myrsky, Harmaa Siipi ja Pitkä Varjo tulivat mukaan. Tom kertoi haluavansa nähdä pentunsa, johon Kilpikonna Häntä ei suostunut. Lopulta Tom lähti harmistuneena Kilpikonna Hännän päättäväisyydestä. Myrskyn johtama joukko palasi leiriin.

Tuuli Juoksija synnytti kaksi naarasta ja kaksi kollia. Vaikka synnytys käynnistyikin aikaisemmin kuin sen piti, se meni hyvin.

Pian Kilpikonna Häntä huomasi pentujensa kadonneen. Rosoinen Huippu kertoi, että Tom oli kaapannut pennut. Kilpikonna Häntä lähti etsimään heitä. Hetken kuluttua myös Myrsky ja Salama Häntä lähtivät matkaan. Joukkoon liittyi Joen Solina, joka näytti reitin kaksijalkalaan. Matkalla Kilpikonna Häntä löytyi hirviön tappamana. Kukka-nimisen kotikisun avulla Tom ja pennut löytyivät. Pennut saatiin pelastettua ja pian Tom luovutti. Joen Solina erkani joukosta ja muut palasivat nummelle. Totuus Kilpikonna Hännän kohtalosta kerrottiin. Lisäksi Tuuli Juoksija kertoi yhden hänen pennuistaan, Hiillospennun, kuolleen. Hiillospentu haudattiin ja samalla pidettiin muistotilaisuus myös Kilpikonna Hännälle, jota ei oltu voitu haudata kaksijalkalassa.

Koitti Harmaan Siiven ja Kirkkaan Taivaan tapaamisen aika. Myrsky ja Pitkä Varjo mukanaan Harmaa Siipi suuntasi kohti Nelipuuta. Kirkas Taivas oli ottanut koko ryhmänsä ja Naakan Huudon mukaan. Neuvottelut eivät onnistuneet ja pian taistelu alkoikin. Myrsky toi lisää nummen kissoja avuksi. Kuusenkäpy, Haukan Syöksy, Halla, Kastunut Kukka, Putoava Sulka ja Naakan Huuto kuolivat. Kirkas Taivas ei pystynyt tappamaan Harmaata Siipeä tämän yllytyksestä huolimatta, vaan julisti taistelun päättyneeksi ja ajoi alaisensa takaisin metsään.

Nelipuun luo jääneiden eteen ilmestyi edesmenneiden kissojen henkiä ohjeistamaan heitä. Joen Solina tuli paikalle vihaisena taistelusta - ennen vuoriston kissojen tuloa oli ollut paljon rauhallisempaa. Taistelijat ihmettelivät, miksi Joen Solina oli vain katsonut vierestä. Kolli selitti, ettei taistelu ollut hänen. Tähti putosi taivaalta kiitäen yötaivaan poikki merkiksi siitä, että eloonjääneiden oli yhdistyttävä kuoleman uhalla. Henkikissat katosivat käskien ryhmiä tapaamaan Nelipuun luona seuraavan täysikuun aikaan. Eloonjääneet alkoivat haudata kuolleita tovereitaan.


Liian pitkä juoniselostus loppuu



Jo taistelua edeltävä osuus antoi ajattelemisen aihetta, kun osapuolten motiiveita selvennettiin. Reviirin loputtoman valtaamisen ja armottoman rankkojen taisteluharjoitusten pitämisen taustalla oli monet läheisten menetykset, joilta Kirkas Taivas halusi välttyä keinoja kaihtamatta. Lisäksi Kirkas Taivas uskoi, että Harmaa Siipi ja Myrsky olivat juonitelleet häntä vastaan - hän oli varma siitä, että Myrsky oli liittynyt isänsä ryhmään vain vakoiluaikeissa. Harmaa Siipi, Myrsky ja Pitkä Varjo eivät ymmärtäneet Kirkkaan Taivaan käytöstä ja pelkäsivät hänellä olevan suunnitelmissa nummen valtaaminen. Näin ei kuitenkaan ollut, eihän Kirkas Taivas edes välittänyt avoimesta nummesta.

Kilpikonna Hännän löytyminen kuolleena oli todella surullinen, varsinkin kun ajatellaan, kuinka kamalaa siitä kuuleminen oli Harmaalle Siivelle ja pennuille. Nummen ja metsän kissojen taistelussa koettiin lisää menetyksiä. Kuusenkävyn ja Hallan kuolemat eivät koskettaneet mua niin paljon kuin olisin toivonut. Kuusenkäpy oli päättämätön tuuliviiri, joka aluksi vastusti Kirkkaan Taivaan aikeita reviirinsä laajentamisesta, mutta laittoi Myrskyn puhumaan puolestaan ja loppujen lopuksi antautui johtajansa päätösten armoille. Hallan kehityskaari Kirkkaan Taivaan välinpitämättömästä ja kireästä alaisesta aidosti välittäväksi nummen kissaksi oli hienoa seurattavaa, mutta oisin halunnut tutustua hahmoon vielä enemmän. Haukan Syöksyn, Kastuneen Kukan, Putoavan Sulan ja Naakan Huudon kuolemat ottivat koville. Vaikka näillä hahmoilla ei ollut kunnollista roolia juonessa, he kuitenkin kuuluivat alkuperäiseen porukkaan, joka jätti heimoelämän taakseen ja lähti etsimään uutta kotia.

Nostan vielä esille Putoavan Sulan ja Naakan Huudon kuolemat. Kuten Harmaa Siipi ja Kirkas Taivas, hekin olivat aluksi läheiset sisarukset, jotka kuitenkin kääntyivät toisiaan vastaan. Putoava Sulka ja Naakan Huuto vieläpä kuolivat traagisesti toistensa iskuista, mutta henkikissoina he sopivat välinsä. Jännä juttu, että Harmaan Siiven ja Kirkkaan Taivaan tarina olisi voinut saada samanlaisen lopun samassa taistelussa. Olisi ollut mielenkiintoista lukea hahmojen ajatuksia aiheesta, mutta toisaalta heillä oli paljon tärkeämpääkin mietittävää.

Bonuskohtauksessa tulee ilmi, että Tuulen emo ja sisko olivat kuolleet lehtikatona ja siitä alkaen Oksa-niminen kolli oli huolehtinut hänestä. Kun Tuuli ja Oksa ovat etsimässä saalista, Tuuli loukkaa jalkansa vihamielisen koiran takia. Oksa ajaa koiran pois ja hetken kuluttua lähtee luvaten tuovansa ruokaa. Tuuli huomaa tämän kireän äänensävyn. Seuraavana aamuna Oksaa ei näy missään, mutta Tuulen vierestä löytyy kuollut kani. Lopulta Tuuli joutuu myöntämään olevansa omillaan. Loukkaantunut jalka paranee nopeasti ja päästessään jatkamaan matkaa hän kohtaa Piikkiherneen ja erään erakkoperheen.

Tämä ja Thunder Risingin bonuskohtaus ovat tiettyjen asioiden suhteen samanlaisia. Molemmat päähenkilöt, Tuuli ja Solina, joutuvat eroon seuralaisistaan; Tuuli Oksasta, Solina Kaaresta. Lopulta he löytävät onnensa; Tuuli alkaa kulkea Piikkiherneen kanssa ja Solina päättää asettua joen luo asumaan ja vaihtaa nimensä Joen Solinaksi.

Tämä bonuskohtaus jäi keskitasolle. Pietaryrtin ja hänen pentujen, Sammakon ja Pajun, jotka muodostivat aiemmin mainitsemani erakkoperheen, roolia oltaisiin voitu pienentää ja näin keskittyä enemmän Tuuleen ja Piikkiherneeseen, jotka olisivat ehdottomasti tarvinneet lisää tilaa omasta bonuskohtauksestaan.


Kertokaa tekin mielipiteenne The First Battlesta!

torstai 28. maaliskuuta 2019

Suomennoksiin liittyen

Klaanien lain suomentaminen tänä kesänä onkin ollut jo tiedossa vähän aikaa ja vähän aikaa sitten Klaanien laista sekä Klaanien synnyn toisesta ja kolmannesta osasta, Myrskyn ajasta ja Ensimmäisestä taistelusta, on julkaistu kannet. Klaanien laki ilmestyy 15.7.2019, Myrskyn aika 15.10.2019 ja Ensimmäinen taistelu 15.12.2019.

Vielä infoa tulevista arvosteluista. Ensimmäisen taistelun arvostelu on melkein valmis, joten julkaisen sen lähiaikoina. Nyt luen The Blazing Staria ja vielä vähän alle 100 sivua jäljellä, joten myös sen arvostelu ilmestyy ennen kesää.




maanantai 18. maaliskuuta 2019

Art House arpoo kolme Vatukkatähden myrskyä Instagramissa

Vatukkatähden myrskyn tarkka julkaisupäivä on ollut epävarma, mutta eilen varmistui, että se ilmestyy perjantaina 22.3 ja samassa yhteydessä Art House laittoi arvonnan käyntiin. Osallistuminen tapahtuu kommentoimalla, minkä klaanin päällikkö Vatukkatähti on. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme Vatukkatähden myrskyä. Kirjat postitetaan heti, kun ne saapuvat painosta. Vastausaikaa on torstai-iltaan 21.3. asti.


perjantai 8. maaliskuuta 2019

Erin Hunterin kirjasarjojen virallinen Instagram-tili

@thewarriorcatsofficial on Erin Hunterin kirjasarjojen virallinen Instagram-tili, joka on ehtinyt saada jo 2060 seuraajaa. Tällä hetkellä tili painottuu Soturikissoihin, mutta eiköhän sinne pian tule jotain Etsijöihin, Selviytyjiin tai Bravelandsiin liittyvää.

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Klaanien laki julkaistaan suomeksi kesällä!

Tampereen Monitoimitalolla oli torstaina 28.2. Soturikissat-tapahtuma klo 14-18. Nana Sirosta haastateltiin siellä ja hän kertoi, että Code of the Clans suomennetaan nimellä Klaanien laki kesällä 2019.

Kiitos tiedosta Tähtikissalle! Hän kertoi eilen fiiliksiään tapahtumasta bloginsa Kuupolun uusimmassa postauksessa. Menkää lukemaan!

perjantai 22. helmikuuta 2019

Thunder Rising


Vietän nyt hiihtolomaa, siksi tälläinen ajankohta tämän postauksen julkaisulle. Nyt kuitenkin selvitetään, millainen kirja Thunder Rising oli mielestäni!

Spoilervaroitus!

Harmaa Siipi on ottanut veljenpoikansa Myrskyn huolehdittavakseen Kirkkaan Taivaan hylättyä tämän uskoen, ettei hän voisi olla hyvä isä. Myrsky yrittää työntää isänsä muiston mielestään, mutta pian se alkaa tuntua mahdottomalta...

Kirjan alkupuolella Kilpihonna Häntä jätti kotikisun elämän taakseen. Pidin tästä juonenkäänteestä paljon, koska häntä on mukavaa nähdä taas suuremmassa roolissa. Kilpikonna Häntä kertoi Harmaalle Siivelle, että Tom-niminen kolli tuli asumaan hänen ja Kimalaisen kanssa. Kilpikonna Häntä rakastui Tomiin ja alkoi odottaa tämän pentuja, mutta kollin saatua tietää, tästä tuli välinpitämätön. Kilpikonna Häntä huomasi heti, että jotain oli pielessä, ja saikin selville, että jos hän jäisi, hänen pennut vietäisiin pois, kun ne pärjäisivät ilman maitoa. Naaras selitti tilanteen muillekin ja sai luvan jäädä.

Pitkän Varjon johtajuutta alettiin kyseenalaistamaan. Koirien hyökättyä nummelle, Myrsky ja Rosoinen Huippu pakenivat niitä tunneliin. Koirat lähtivät pian pois ja Myrsky pääsikin ulos tunnelista, mutta se alkoi sortua uhkaavasti Rosoisen Huipun päälle. Tuuli ja Piikkiherne kuitenkin pelastivat hänet. Kaksikko halusi liittyä Pitkän Varjon ryhmään. Tämä oli kuitenkin epäileväinen erakkoja kohtaan, eikä antanut heidän jäädä. Tuuli ja Piikkiherne olivat kuitenkin muille sankareita, joten ratkaisuun oltiin tyytymättömiä. Harmaata Siipeä pyydettiin ryhtymään johtajaksi, mutta kolli ei kannattanut ideaa.

Kilpikonna Häntä synnytti kolme pentua, kaksi kollia ja yhden naaraan. Kollit saivat nimikseen Pöllö Silmän ja Sora Sydämen, naaras Varpus Turkin. Kilpikonna Häntä halusi Harmaan Siiven toimivan pentujen isähahmona. Harmaa Siipi oli valmis olemaan kuin isä pennuille, mutta hän oli epävarma siitä, pystyisikö hän ajattelemaan Kilpikonna Häntää enemmän kuin ystävänä. Myöhemmin hän kuitenkin tajusi rakastavansa Kilpikonna Häntää ja heistä tuli kumppanit.

Myös Kimalainen olisi halunnut liittyä Pitkän Varjon ryhmään. Hän kertoi, että Tom oli haavoittanut häntä toistuvasti ja syyttänyt häntä siitä, että Kilpikonna Häntä lähti. Pitkän Varjon ja muiden mielestä Kimalainen oli liian tottunut olemaan kotikisu voidakseen elää kuin he. Tuuli ja Piikkiherne, jotka olivat tulleet seuraamaan tilannetta, veivät hänet pois.

Pitkän Varjon ryhmä auttoi Kirkkaan Taivaan ryhmää pakenemaan metsäpalon kynsistä. Ryhmät jakoivat nummen väliaikaisesti. Kirkas Taivas vakuuttui Myrskyn urheudesta ja alkoi viettää enemmän aikaa poikansa kanssa. Rosoiselle Huipulle Selkeä Taivas sanoi, että tämä vain selviytyi, kun taas Myrsky johti joukkoa ja piti huolen, että kaikki olivat turvassa. Rosoinen Huippu huomautti, että hänen tehtävänsä oli huolehtia leiriin jääneistä kissoista, mutta Kirkas Taivas keskeytti hänet sanoen, että tämä jäi sinne, missä oli turvallisinta. Harmaa Siipi puolusti pikkuveljeään sanomalla tämän olleen hyödyksi. Kirkas Taivas pyysi anteeksi, mutta Rosoinen Huippu oli jo loukkaantunut hänen sanoista. Harmaa Siipi ja Kirkas Taivas riitelevät siitä, oliko järkevää hylätä Rosoinen Huippu tämän vääntyneestä jalasta huolimatta. Kirkas Taivas puolustautui sanoen, että hän teki sen, minkä näki parhaaksi, eikä ole hänen vikansa, että Rosoinen Huippu loukkasi jalkansa.

Kirkas Taivas alkoi keskittyä enemmän Myrskyyn ehdottaen, että tämä tulisi hänen kanssa metsään. Myrskyä kuitenkin mietityttivät hänen pentuaikansa ja se, miksei Kirkas Taivas ollut tuolloin mukana hänen elämässä. Kirkas Taivas kertoi sen olleen testi; koska Myrsky oli selvinnyt ilman isäänsä, he voisivat nyt olla yhdessä. Harmaa Siipi oli järkyttynyt, mutta ymmärsi, että Myrsky oli jo päättänyt seurata isäänsä.

Pitkä Varjo nimitti Harmaan Siiven johtajaksi. Harmaa Siipi ei enää vastustellut, koska heidän molempien mielestä muut olisivat tämän muutoksen myötä tyytyväisiä. Pian tämän ilmoituksen jälkeen Selkeän Taivaan ryhmä palasi metsään.

Tuuli ja Piikkiherne liitettiin nummen kissoihin. Ollakseen selkeämmin osa ryhmää, heille annettiin uudet nimet; Tuuli Juoksija ja Piikkiherne Turkki.

Myrsky yritti tottua uuteen elämäänsä, mutta hän huomasi olleensa onnellisempi nummella. Erityisen ikävään tilanteeseen Myrsky joutui hänen ollessa kahden ryhmäläisensä, Hallan ja Terälehden, kanssa partioimassa. Kolmikko törmäsi reviirillään Tuuli Juoksijaan. Halla ja Terälehti pitivät huolen siitä, että Tuuli Juoksija palaisi nummelle, mutta Myrsky ei tiennyt, kenen puolella hänen olisi pitänyt olla siinä tilanteessa. Tuuli Juoksija kertoi tovereilleen kokemastaan. Harmaa Siipi suuntasi metsän reunalle osa tovereistaan mukanaan. Partiointiin osallistuneet löysivät pahasti haavoittuneen Kimalaisen, joka kuoli Kilpikonna Hännän sanoessa, kuinka pahoillaan hän oli kaikesta. Kirkas Taivas ilmestyi paikalle ja häntä epäiltiin Kimalaisen haavoittamisesta. Kukaan ei kuitenkaan voinut olla täysin varma siitä, kuka oli Kimalaisen kuoleman takana. Pian he kaikki lähtivät pois.

Kaksi Kirkkaan Taivaan ryhmän uutta jäsentä, Kuusenkäpy ja Nokkonen, kertoivat Myrskylle, että ryhmään liittyessään he eivät olleet tienneet, mihin olivat ryhtymässä. He vastustivat Kirkkaan Taivaan suunnitelmia esimerkiksi reviirin laajentamisen suhteen. Kaksikon pyynnöstä Myrsky puhui Kirkkaalle Taivaalle, mutta hänen isänsä ei luopunut suunnitelmistaan. Kirkas Taivas oli sitä mieltä, ettei Halla pystynyt hoitamaan tehtäviään metsäpalossa saamansa haavan takia. Halla erotettiin ryhmästä ja myös Myrsky päätti lähteä. He suuntasivat kohti nummea toivoen saavansa liittyä siellä asuvien kissojen ryhmään.


Liian pitkä juoniselostus loppuu


Tässä kirjassa tapahtui paljon kaikkea. Nummen ja metsän kissojen erimielisyydet korostuivat entistä enemmän ja tuntui siltä, että rauhalliset ajat olivat vielä kaukana. Oli mahtavaa päästä lukemaan asioita välillä Myrskynkin näkökulmasta. Ovathan hän ja Harmaa Siipi molemmat persoonansa puolesta perinteisiä päähenkilöitä; rohkeita, päättäväisiä ja valmiita asettumaan johtajan rooliin. Myrsky on kuitenkin menneisyytensä ansiosta hieman kiinnostavampi hahmo kuin Harmaa Siipi.

Bonuskohtauksessa pääsemme tutustumaan Solinan menneisyyteen. Solina kuuluu Puiston kissoihin, mutta yht'äkkiä  hirviöt alkavat tuhota puistoa ja kaksijalat vangita Solinan tovereita. Solina pakenee mestarinsa Kaaren kanssa, mutta joutuu erilleen tästä. Kolli huomaa joen auttavan häntä selviytymään yksinään ja kiitollisena siitä hän vaihtaa nimensä Joen Solinaksi.

Oli mielenkiintoista lukea Puiston kissoista, joiden tapoihin kuuluvat esimerkiksi säännölliset, ajankohtiensa mukaan nimetyt ruokailut ja nuoria kissoja opettavat mestarit. Puiston kissat tosin saavat itse valita oppilaansa. Harmillista, ettei tähän ryhmään ehditä tutustua sen enempää, koska tapahtumat lähtevät etenemään nopeasti. Puiston kissoja ei nähdä enää seuraavissa kirjoissa.

Pian aletaan seurata Solinaa, joka etsii Puiston kissoja. On koskettavaa, miten Solina kokee joen olevan suojelijansa ja päättää muuttaa elämäntapansa sitä kunnioittaen. Tuntuu mahtavalta, että tämä on ikään kuin ensimmäinen askel kohti Jokiklaanin perustamista. 


Kertokaa tekin mielipiteenne, jos olette lukeneet Thunder Risingin!

lauantai 2. helmikuuta 2019

Art Housen uusi verkkokauppa

Art Housen uuden verkkokaupan osoite on arthouse.kauppakv.fi. Sieltä löytyy paljon avajaistarjouksia, myös Soturikissoihin liittyen.

lauantai 26. tammikuuta 2019

Art Housen verkkokauppa muuttaa - Soturikissoja tarjouksessa!

Art Housen verkkokauppa muuttaa uuteen osoitteeseen. Soturikissat-erikoisseikkailut Taivasklaanin kohtalo, Väärätähden lupaus, Keltahampaan salaisuus ja Pitkätähden kosto maksavat nyt 15 € (norm. 32,80 €). Muuttomyynti on käynnissä maanantaihin 28.1. asti.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Kertomattomia tarinoita


Spoilervaroitus, myös Tähtien enteestä ja sitä edeltävistä kirjoista!

Kertomattomia tarinoita on novellikokoelma, joka sopii luettavaksi Tähtien enteen jälkeen.

Paatsamalehden tarina


Paatsamalehti pakenee sortuvaan tunneliin kerrottuaan totuuden hänen ja hänen veljiensä vanhemmista. Pudonnut Lehti pelastaa hänet ja he alkavat tutustua paremmin toisiinsa.

Pudonneen Lehden kohtalo on surullinen. Tämän unelma oli tulla teräväkynneksi ja sen saavuttaakseen hänen oli päästävä tunnelin läpi takaisin ulkomaailmaan. Hän ei kuitenkaan löytänyt tietä ulos ja jäi maan alle uskoen, että hänen emonsa, Särkynyt Varjo, tulisi hakemaan hänet. Olikin helpottavaa, kun Paatsamalehti tuli Pudonneen Lehden seuraksi, mutta pian hän ymmärsi kuuluvansa Myrskyklaaniin ja lähti.

Novellin aikana Paatsamalehti tapasi tunneliin eksyneen ketunpennun ja auttoi sen ulkomaailmaan emonsa luo. Kaksikko kohtasi myöhemmin uudelleen, mutta tällä kertaa kettu suhtautui Paatsamalehteen saaliina. Paatsamalehti huolehtimassa ketusta oli kyllä suloista luettavaa, mutta tavallaan ymmärrän, ettei kettu halunnut rikkoa luonnon lakia liittoutumalla kissan kanssa.


Usvatähden enne


Leoparditähti kuolee diabetekseen ja Usvatähti nousee Jokiklaanin päälliköksi. Ollessaan vastaanottamassa yhdeksää henkeään, Usvatähti huomaa, ettei Perhonsiipi ole paikalla katsomassa, koska hän ei usko Tähtiklaaniin. Järkyttyneenä ystävänsä salaisuudesta Usvatähti uhkaa erottaa Perhonsiiven parantajan tehtävistä.

Erityisesti novellin alkupuolella käsiteltiin Leoparditähden ja Usvatähden suhdetta. Tuli ilmi, ettei Usvatähti ollut katkera Leoparditähdelle siitä, että tämä aikoinaan liitti Jokiklaanin Tiikeriklaaniin, jonka perustaja, Tiikeritähti, halusi päästä eroon puoliverisistä ja laittoi Mustatähden tappamaan Kiviturkin. Leoparditähten kuoltua Usvatähti joutui muutosten tuulten keskelle, kun hän ei ollut varma, jaksaisiko hän johtaa klaaniaan, kun lisäksi ruoan suhteen oli ongelmia - vaikka majavien pato oli tuhottu ja vesi palannut järveen, kalaa ei ollut. Hienoa, että Tiikeriklaani otettiin puheeksi, koska sen perustaminen on mielestäni sarjan yksi kiinnostavimmista juonikuvioista.

Myös Usvatähden ja Perhonsiiven läheisyys korostui. Lopulta Usvatähti ymmärsi, että Perhonsiipi pystyy olemaan parantaja siitä huolimatta, ettei tämä ole tekemisissä Tähtiklaanin kanssa, ja ystävykset antoivat toisilleen anteeksi.

Pilvitähden matka


Kaksijalat alkavat tuhota Taivasklaanin reviiriä rakentaakseen pesiään metsän tilalle. Pilvitähti yrittää rohkaista lannistuneita klaanitovereitaan ja keksiä ratkaisun ongelmalle.

Pilvitähden matka nousi tästä kolmikosta suosikikseni. On mahtavaa päästä tutustumaan vanhaan Taivasklaaniin enemmän. Kyseessä on traaginen selviytymistarina, taivasklaanilaisten yrittäessä löytää tarpeaksi riistaa pienentyvältä reviiriltään. He taistelevat Myrskyklaania vastaan yrittäen saada takaisin palan reviiriä, jonka eräs Taivasklaanin entinen päällikkö, Hämytähti, antoi pois, koska tuolloin Myrskyklaaniin oli syntynyt monia pentueita. Taivasklaanilaiset ovat kuitenkin liian väsyneitä ja nälkäisiä voittamaan taistelua. Seuraavassa kokoontumisessa Pilvitähti pyytää reviiriä muilta päälliköiltä, jotka antavat vain kielteisiä vastauksia. Pilvitähden kumppani, Linnunlento ja tämän pennut, Täpläpentu ja Piikkipentu saavat liittyä Myrskyklaaniin, koska pennut ovat liian nuoria matkaan, mutta muut ajetaan pois. Pilvitähti lähtee johtamaan klaaniaan kohti uusia alueita toivoen, että hän ja hänen perheensä kohtaa vielä...

Pilvitähteä käy kyllä sääliksi. Ensiksi hän menettää reviirinsä ja sitten joutuu päällikön asemansa takia jättämään myös perheensä.


Jos olette lukeneet Kertomattomia tarinoita, kertokaa toki kommenteissa, mitä piditte ja mikä novelleista on suosikkinne.

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Art House perusti Soturikissoille oman Instagram-tilin

Art Housen Instagram-tilillä on ollut viime aikoina paljon Soturikissoihin liittyvää sisältöä. Viime vuoden puolella tilin storyssa kysyttiin, löytyisikö kannatusta sille, että Soturikissat-postaukset siirtyisivät toiselle tilille. Monet pitivät ideaa loistavana, joten eilen 5.1. Art House perusti Soturikissat-tilin.

Lainaus ensimmäisestä postauksesta: "Tänne postataan Soturikissoihin liittyviä juttuja kuten tietoa tapahtumista, tulevien kirjojen aikatauluja, uutisia sarjan ympäriltä ja kaikkea Soturikissoihin liittyvää. Joten tervetuloa! Direen saa lähettää toiveita milloin tahansa ja mistä tahansa." Lisäksi ylläpito vihjasi kommenteissa, että fanitaidettakin saattaisi tulla tilille.

Tilin luomisesta on 17 tuntia ja seuraajia on kertynyt jo 292. Kaikki, joilla on Instagram-tili, menkää tekin seuraamaan. Odotan innolla, kuinka suuren suosion tämä tili saa!

Muokkaus: Art House

lauantai 5. tammikuuta 2019

Uusi Soturikissat-sivusto on julkaistu!

Virallisen, uudistetun Soturikissat-sivuston piti ilmestyä vasta 7.1, mutta ensimmäiset kävijät pääsivätkin tutkimaan sivuja jo eilen 4.1. 

Soturikissojen vanhoille sivuille ei ilmeisesti enää pääse. Myöskään muiden Erin Hunterin sarjojen vanhat sivut eivät näytä olevan enää olemassa, mutta uudelta sivustolta löytyy Etsijöille, Selviytyjille ja Bravelandsille omistettu "Other Brand Books"-sivu.

Muuten uuden sivuston sisältö on Soturikissat-aiheista. Sieltä löytyy esimerkiksi klaanien, kissojen ja kirjojen esittelyt, sukupuu, postauksia, kauppa Yhdysvalloille ja muulle maailmalle sekä "Visit the Moonpool"-sivu. Kuulammelta voi kysyä "kyllä tai ei"-kysymyksiä, mutta aina sillä ei ole vastausta annettavana.

Voit myös luoda oman käyttäjäsi sivuille. Nimimerkki on valittava sivujen omista ehdotuksista. Itse olen tuolla Wishheart188313. En ole vielä varma, mitä käyttäjällä voi tehdä, mutta eiköhän se selviä tässä lähiaikoina!

Mitä mieltä olette tästä sivustosta? Omasta mielestäni todella mielenkiintoinen paikka, josta löytyy paljon tietoa ja puuhaa. Jään kuitenkin odottamaan, että sivuille saadaan esimerkiksi lisää kissojen esittelyjä. On kuitenkin täysin ymmärrettävää, ettei kaikkea olla ehditty lisätä. Kaupasta löytyy varsin tyylikästä tavaraa, mutta en aio ostaa sieltä mitään.

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Tammikuussa tapahtuu!

Nyt on Parantajan polun 100. postauksen aika!

Tammikuussa julkaistaan virallisia Soturikissat-oheistuotteita ja sarjan uusi sivusto. Sain tietää tästä Instagramin @dovebloom :in uusimmasta postauksesta.

On vielä epävarmaa, mitä oheistuotteet tarkalleen ovat, vaikuttaako uusi Soturikissat-sivusto Etsijöiden, Selviytyjien ja Bravelandsin sivuihin (ne kaikki ovat linkitettyinä toisiinsa) ja poistetaanko Soturikissojen nykyinen sivusto.

Olisi mielenkiintoista kuulla teidän mietteitä kommenteissa, kuten myös saamanne joululahjat! Itse sain vaatteita, New Eran penaalin, karkkia, marmeladeja, glitter-huopakyniä, Aku Ankka-sarjiksen nimeltä Made in Finland, Karvinen keittää-kirjan ja Soturikissoista Kertomattomia tarinoita.

En tule luultavasti postaamaan enää tänä vuonna, joten mahtavaa uutta vuotta jo valmiiksi! Ensi vuoden alussa on tulossa mm; arvostelut Thunder Risingistä ja Kertomattomista tarinoista. ;)