Nyt kuitenkin teen uuden osan mun juuri aloittamaan tarinaan, sen edellisen osan löydät luukista 20 :D
Syy kaikkeen - luku 4
Istun Jonathanin olkkarin sohvalla. Mun kättä särki, en kuitenkaan kehdannut pyytää mitään sen edistämiseksi. Otan mun puhelimen kassistani, ja avaan sen nopeasti sormenjälkitunnistimen avulla ja avaan snapchatin. Otan selfien mun lempifiltterillä ja jaan sen mun kavereille. Kuulen jätkän tulevan keittiöstä joten suljen puhelimen nopeasti, sujauttaen sen samalla sekunnilla kassiini. Katson jätkää suoraan sen vihertäviin silmiin ja levitän hymyn kasvoilleni. Sillä oli kädessään kaakaomuki, jossa luki "I love you" sydämen keskellä. Mun poskille leviää hentoa punaa. Yritän peittää sen mun käsillä, jos totta puhutaan se saattoi näytää tosi oudolle. Jonathan naurahtaa ja ojentaaa kaakaokupin mulle. Sen päälle oli pursutettu kermavaahtoa ja sen päälle ripoteltu erinäköisiä strösseli-koristeita.
- Kiitos, ei sun ois tarvinnut. Vastaan sille hymähtäen samalla.
- Ainakin sain piristettyy sua. Jätkä vastaa mulle, samalla se istui mun viereen ja ojensi kätensä mun vastakkaiselle olalle. Hymyilen sille hilpeästi.
- Pian on muuten jouluaatto, missä vietät joulun? Se kysyy multa salaperäisen tietämättömästi.
Mä vaan kohautan mietteliäästi olkiani sitten vastaan:
- Varmaan porukoitten luona, en tiiä.
Poika nyökkäää, ja nojautuu sitten lähemmäs mua. Maistan varovasti kaakaota, tuntien sen vielä kuumaksi. Kaakao maistuu yllätys-yllätys suklaalle, jonka seassa on häivähdys kermaa. Huokaan onnellisena syvään, sitten vaihdan mun asentoa, päätän nojata sohvan kulmaa, asettaen jalat jätkän syliin. Sitten virnistän sille ilkikurisesti. Siinä me sitten juteltiit seuraavat kaksi tuntia.
Toivottavasti piditte! Kaura kiittää, ja kuittaa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti