Nelipuumetsän klaanit elävät jälleen sovussa, siis aivan oikeasti hyvissä väleissä.
Ilma on kuitenkin kostea ja nihkeä.
Tähtiklaani on hiljaa, kunnes sateisen myrskyisenä yönä syntyy kaksi pentua.
Kolli ja naaras, sisaruksia jotka vain eivät puhu unelmista, valheista omille poluilleen, eivätkä tiedä sitä.
Pentujen polut kulkevat vierekkäin, samaa matkaa ja erkanevat, kohtaavat myöhemmin kuolemassa.
Tähtiklaani on liian peloissaan tehdäkseen mitään, joten Esi-isät antavat tehtävän kahden klaanin parantajille.
Käskien pakottaa pennut oikeille, mutta väärille poluille ja pitääkseen kissat erossa toisistaan ilman sekasortoa ja epäilyksiä. Jotain kuitenkin tapahtuu ja parantajat saavat asiat selville.
Kissojen välillä on tulta ja sydämet hakkaavat kuin rakastuneilla.
Onko kaikki sittenkin mennyt väärinpäin? Olisiko pitänyt sittenkin antaa kissojen kulkea itse?
Monia virheitä sattuu ja iskee viha.
Liekit ja salamat leiskuvat ja tiet kohtaavat. Voidaanko metsä pelastaa?
~Ihanaa jos jaksoit tämän lukea, ja jos siitä jotain ymmärsit.❤
☆Kuulun nyt blogin ylläpitäjiin ja esittäydyn vasta joulun jälkeen, ettei kalenteri mene täysin sekaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti