keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Luukku-11, Tiivistelmä Vatukkatähden myrskystä


SISÄLTÄÄ MAHDOLLISIA SPOILEREITA!



Kirjan esinäytöksessä Vatukkatähteä edeltänyt päällikkö Tulitähti metsästää oravaa Tähtiklaanissa kun hänet tylysti keskeytetään. Kissa joka keskeyttää Tulitähden antaa tälle varoituksen jokaTulitähden on vietävä Vatukkatähdelle: ”Kun vesi kohtaa veren, veri saa vallan.” Tulitähti ei ymmärrä enteen tarkoitusta, mutta laskeutuu Vatukkatähden uneen varoittamaan tätä tulevasta.
Kirja on miellyttävä lukukokemus heti esinäytöksestä lähtien, Soturikissat ovat kirjasarjana muutenkin hyvin kirjoitettu ja sarja jakaa paljon faneja ympäri maailmaa. Kirja kertoo Vatukkatähden valinnoista, virheistä, päätöksistä ja uskollisuudesta. Kirja koskettaa paljon.
Tulva ajaa kissat pois kodistaan ja he joutuvat asumaan väliaikaisessa paikassa. Tulva ajaa kissat kauas metsään ja tulvan takia yksi kissa kuolee.

Kirja tässä kohtaa sijoittuu noin kuusi kuukautta edellisen kirjan jälkeen, joka kertoo suuresta taistelusta jossa mm. Tulitähti ja paljon muita kissoja menehtyi, eloon jääneet kissat tekivät kepistä muistosalon jossa on kynnen jälki jokaista menehtynyttä kissaa vastaan.

Vatukkatähti johtaa kissat myös taisteluun jossa menehtyy lisää kissoja, yksi vanhimmista sotureista ja häntä surraan pitkään. Pidän Vatukkatähden ja muun klaanin uskollisuudesta ja ystävällisyydestä. Vastakkaisella Varjoklaanilla olisi paljon paraannettavaa, he ovat tylyjä muita kohtaan mutta löytyyy heidänkin joukostaan ystävällisiä kasvoja.

Kirja on kaunista fantasiaa ja helposti eläydyttävää, itse saatan välillä unohtaa kaiken muun lukiessani Soturikissoja, eläydyn tarinaan mukaan omana hahmonani klaanin askareisiin ja taisteluihin osallistuen.
Kissojen vastahakoisuus Vatukkatähteä kohtaan mietityttää välillä, Soturikissojen laki sanoo että päällikön sana on laki ja että häntä kuunnellaan, kissat toistuvasti rikkovat tätä sääntöä, rikkovat he myös monia muitakin lain kohtia.
Jokainen kissojen kuolemista laittoi itkemään paljon, mäyrä taistelun kuolema itketti eniten. Kissa joka kuoli on ollut sarjassa mukana alusta lähtien, hiemän käskevä ja äreä persoona, mutta rakastava.
Ihmisten maailma ei eroa todellisuudesta paljoa, mutta kirjat eivät esittele ihmisiä sen suuremmin. Klaanikissat halveksivat kotikissoja, mutta oppivat että kissa voi oikeasti rakastaa ihmisiä. Kissat kutsuvat ihmisiä kaksijaloiksi.
Vatukkatähden myrsky on kauniisti ja hyvin kirjoitettu kirja, kirjan nimi periaatteessa tiivistää kirjan juonen oikein hyvin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti