International cat day

Mites teidän kansainvälinen kissapäivä on mennyt?

Ittellä oikeestaa iha hyvi.

Oikeestaa mä googlettelin tässä tietoo tuosta kansainvälisetä kissapäivästä, en aiemmin ollu kuullukkaa (kiitos sivistämisestä Aurinkomursu).

Seuraavan tekstin lähteenä toimii yle.fi ja esaimaa.fi. Muokkasin tekstiä hieman ja ilmaisen asiat, jotka haluan postauksessa kertoa, omin sanoin.

Kansainvälistä kissapäivää on vietetty 8. elokuuta jo vuodesta 2002 lähtien. Ensimmäisen kansainvälisen kissapäivän järjästi International Fund for Animal Welfare ja teemapäivän tarkoituksena on ollut selvittää kodittomien kissojen määrää.

Maailmanlaajuisesti noin 500 miljoonan kissan uskotaan vaeltevan naapurustoissa, joka tarkoittaa aivan hurjaa määrää kissanpentuja. Ja hurjaa määrää myös kodittomia kissoja.

Syksyn saapuminen näkyy valitettavasti kodittomien eläinten, löytöeläinten ja eläinsuojeluilmoitusten määrässä.

Ethän ota lemmikkiä, josta et ole valmis pitämään huolta sen elämän loppuun asti? 

On tärkeää huolehtia ja välittää omasta lemmikistä/lemmikeistä.

Lisäsin tuohon alle vielä Liisa Aaltosen koskettavan runon kesäkissoista.

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.

Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.

On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.

Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.

Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.

Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.

Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.

Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.

Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.

Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.

Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.

Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.

Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

-Liisa Aaltonen

Elluliinan maaginen (ja taianomainen) paluu

Kuten varmaan pistää silmään, niin tuonne "ylläpitäjät" -kohtaan on liidellyt Elluliina takaisin.

Tarkotus ois saada tää blogi elämään taas enemmän ja yksin en siihen pysty, tarvin apua.

Tarvin apua myös jokaiselta lukijalta, jos kukaan ei blogia lue, on blogia täysin turha pitää. Siks haluunki kiittää jokaista aktiivista ja vähemmän aktiivista lukijaa.

Tosiaan, jos joku ei oo blogin historiaan sen kummemmin perehtynyt, niin Elluliina on aiemminkin ollut ylläpitäjänä. Erään traagisen (ja maagisen) katastrofin jälkeen hän ei ole kuitenkaan ollut ylläpitäjänä tässä blogissa. Nyt kuitenkin nälkävuodet (meni jo 1866-1868) on selätetty ja Elluliina on palannut keskuuteemme.

Toivotetaan hänet lämpimin virtuaalihalein tervetulleeksi takaisin ylläpitoon. ^w^

♥ - Negs

Päivitystä

Hui kauhia, kesä meni jo... Ö.ö

En oo ehtiny oikee postaillakkaa tai mitää. Mulla ei oo ollu ees tekosyytä postailemattomuuteeni, mutta nyt sit mennää ilman tekosyytä.

Etäset kaiut on julkastu... En oo sitäkää käsiini saanu viel hankittuu. Taas ois tarkotus ostaa omaks, mutta mun vakuuttelutaidoilla saan odottaa viel kauan ennen ku saan sen. :D Haluisin oikeestaa kaikki Sk -kirja omiks, mutta en usko et nii täydellistä kokoelmaa ikinä tuun saamaa.

Kuitenki, onko joku jo lukenu tän kirjan? Oliko hyvä kirja? Ei kiitos juonipaljastuksia, vaikka mä luinkin ne jo ajat sitte netistä, koska en omista elämää ja te nyt ette sit lukenu tätä mun hienoo selitystä, joka on yliviivattu, koska se on yliviivattu.

Niin. :D

Lukenu en ite tosiaan siis vielä kyseistä kirjaa ole.

Tohon alle tökkäsin vaa jonku mun piirroksen, en jaksanu sen kummemmin asiaa ajatella. :D

Kesälomailua

Haii! ^^

Nyt en pitäny jotai kuukauden taukoa postauksien välillä, vaikka kuu onkin vaihtunut... Oon sillee semi ylpee ittestäni, et muistin tän mahtavan blogin eilen illalla kun olin menossa nukkumaa ja päätin eilen, että tuun nii tänää postaa tänne jotain, koska en nää mitää syytä (tai tekosyytä) olla postaamatta.

No, tässä mä sit oon.

Kuis moni odottaa Etäiset kaiut kirjaa, jonka pitäis kaiken järjen ja niiden kaikkien odotusten mukaan ilmestyä joskus ennen juhannusta... c: Ite en tuu varmaa sitäkää ihan heti hankkii, vaikka nyt kyseessä sit oliskin mulle ihan uus kirja (Neljäs oppilas ei ollut). Pitäis kait täsä elämällä tehä muutaki ku ostella kirjoja hyllylle koristeeksi. :D En sillee oo miettiny, et tuunko ees ostaa koko kirjaa. Saattaa hyvin olla, et mä vaa lainaan sen kirjastosta. Ehkä ostan, ehkä en. Saa nähä.

Hei, mites tyyppien kesälomat on alkanu? Ittel on menny hyvin, yllätyinkin, että tähänmennes oon keksiny tekemistä, eikä kukaan oo laittanu mua vielä leikkaa ruohoo... Mulla on jotenki paha tunne siitä, että mä joudun sen huomenna tekee, halusin tai en. No, eihän se oo ollenkaa varmaa ja onhan se semi kivaa ajettavalla ruohonleikkurilla, mutta leikkaa siin sit ruohoo jos se jää kiinni johonki kivee tai mäkee, heh. Se on mun tyyli leikkaa ruhoo. Kerran se ihana ruohonleikkuri ei suostunu menee enää eteenpäin, sen takii et yritin mennä ylämäkeen ja tunnetusti nää ruohonleikkurithan ei ylämäkeen kulje, ja ruohonleikkuri alko valuu alaspäin sitä mäkee. Mä vaa kylmän viileesti sammutin sen ja juoksin sisälle ja huusin äitii auttaa työntää se sitä mäkee ylös. Mä olin siinä sitä sammuttaessa luullu, et se oli pysähtyny, koska se ei enää liikkunu taaksekkaan päin. No, tietysti ku me mentii sinne sitä leikkurii työntää nii sehän löyty puskasta. Siin vaihees se ei ollu yhtää hauskaa, mut näi vuosi takaperin naurattaa. Oon saanu sen leikkurin jumii mitä kummallisimpii paikkoihin, mutta niitä en täs ala kertomaa. Pakko vaa todeta, et onnee kaikille, jotka osaa ajaa ison pihan nurmikkoa ajettavalla ruohonleikkurilla jäämättä kertaakaa jumii, koska mä jään joka leikkuukerral vähintää kahesti jumii.Yleensä useemminki ku kahesti.

Anyways, ketää tuskin kiinnostaa mun hullunhauskat ruohonleikkuutarinat, joten jatketaas tätä postausta Soturikissojen merkeissä.

Oon alkanu instagramin puolella tekee kolmenkymmenen päivän soturikissapiirrustushaastetta. Käykää ihmees kurkkaa @paatsamabae tili jos kiinnostaa. ^^ Sinne siis luvassa jonkin aikaa vielä näitä piirroksia suurinpiirtein päivittäin... Tällähetkellä oon vasta päivässä kuusi. Joitain piirroksia oon sit kans jo piirtäny valmiiks ja sitäki prosessia pitää viel jatkaa. Mulla on nimittäi nyt ensviikol ja sitten juhannuksen aikoihin menoja, joten pitää piirtää valmiiks ja sit vaan julkasta. Tajusin kuitenki vasta nyt, että suurin osa näist piirroksist on digitaalisia ja mun tabletilla. Tosiaan, mun tabletilla ei oo liikkuvaa nettii, koska roikun sillä meijä wifi verkossa. Tätä kyseistä wifiä ei sit oo mun kodin ulkopuolella. :D Kait mä vaa siirrän ne kuvat tavalla peruna mun kännykälle, luultavasti driven kautta. Kertokaa, jos teil on joku hyvä neuvo tähän. En nimittäi jaksais alkaa näit piirroksii yksitellen siirtämää drivee ja yksitellen ladata sit mun kännykälle.

Ei kai täs muuta. ^w^

Toivotan kaikille viel hyvee kesää! ♥

Vihdoin...

Päivveetä vaan taas.

Mulle tuli vihdoinkin Neljäs oppilas tiistaina postissa ja siitäkin ois kamerassa pari kuvaa, mut laiskuus nii ei vaa jaks hakee kameraa ja ladta niit koneelle.

Anyways, otin tänää urakaks lukee sen ja sain kuin sainkin sen luettua puoli yhden aikoihin päivällä. Tosin, alotin jo eilen illalla, mutta hyss.

Sain luettuu huomattavasti nopeammin, kuin englanninkielisen version ja siitä oon tosi happy. Okei, kyllähän tää nopeus oli odotettavissa, niin paljo enemmän luen suomen kielistä kirjallisuutta.

Yks asia kirjassa jäi mietityttää, että Place of no stars/Dark forest on suomennettu tässä kirjassa Synkäkäsi Metsäsksi, vaikka aiemmin se on ollut Pimeyden metsä. Vähän jännä juttu. Lukiessa ärsytti kokoajan tuo Synkkä Metsä ilmaisu, varsinkin kun jälkimmäinen osa (metsä) on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Ihan mielenkiinnosta katsoin, niin suomentajakaan ei ole vaihtunut, mikäköhän tässä sitten siis mättää. Ihmettlen, jos jotakuta muuta tuo Synkkä Metsä ilmaisu Pimeyden metsästä ei ole häirinnyt.

Laiskuus on paha tapa

Hai taas kerran kaikille. ^^

Muhun on iskenu kauhee laiskuus tän blogin suhteen, tai sit se vaa johtuu siit, et oo tottunu tähän seitsenteen luokkaan ollenkaan ja kokeita tulevan kokoajan. Hyi että, ensviikollaki ussan ryhmäkoe, enkun koe, musiikin koe ja historiankin sellainen. Kiirettä siis pisaa ja pitäis kokeisiin lukea, mutta kukapa jaksaa, jos yyvät arvosanat tulee lukemattakin? Oke, oke, ei tuu. Oon ollu tänävuon vaa kerran lukematta kokeisii nii tuli heti huonompi numero. Lapset, lukekaa kokeisiin. Älkää ottako musta mallia, nimittäin mä luen tyylii viimesenä iltana kokeisii. Pitää sit kasilla vuoden alusta asti ottaa koulu tosissaa. Tänävuon mun piti tehä nii, mut eipä onnistunu.

No, aiheesta toiseen.

Joko ootte lukenu Neljänne oppilaan? Itehän oon lukenu sen jo aiemmin englanniksi ja omistan kyseisen kirjan englanniksi. Suomalaista versiota ei oo vielä tullut luetuksi tai hankituksi, vaikka hankintalistalla onkin.

♡