Spoilervaroitus!
Tervetuloa takaisin Parantajan polun pariin! Nyt on aika palata aktiiviseen postaustahtiin ja tällä kertaa luvassa on Aukkarin arvostelutuokio... Jooh, näin siinä käy, kun mut laittaa kehittelemään hauskaa alustusta postaukselle. Joten nyt asiaan! xD
Muutoksen tuulet jatkavat puhaltamistaan, kun jokaisen kissan on vihdoin aika tehdä itse päätös asuinalueestaan. Samaan aikaan uusi vihollinen kannattajineen on ryhtymässä toimeen.
Kirkas Taivas oli alkanut puhua yhdeksi isoksi ryhmäksi palaamisen puolesta, Pitkä Varjo puolestaan halusi muuttaa havumetsään. Nummen kissat äänestivät kiviä hyödyntäen, mihin halusivat muuttaa - kukaan ei päättänyt jäädä. Selkeä enimmistö valitsi havumetsän. Kirjava Karva ja Särkynyt Jää valitsivat Joen Solinan reviirin, Salama Häntä, Varpus Turkki, Pöllö Silmä, Pilven Täplä ja Myrsky päättivät seurata Kirkasta Taivasta metsään. Olihan se surullista seurattavaa, miten vanha kunnon nummen kissojen ryhmä jakaantui kolmeen osaan. Vanhoja ystäviä tai perheenjäseniä ei oltu hylkäämässä, mutta jokaisen täytyi totutella ajatukseen, ettei kaikkia vanhoja ryhmätovereita näkisi enää joka päivä.
Myrskyllä ja Kirkkaalla Taivaalla tuli jälleen erimielisyyksiä. Toinen riitelyn aiheista oli Kirkkaan Taivaan ryhmään liittynyt Tähti Kukka, jolle oltiin hieman vastahakoisesti annettu toinen mahdollisuus. Myrsky oli vasta pääsemässä yli aiemmista tunteistaan Tähti Kukkaa kohtaan, ja Kirkas Taivas vain pahensi tilannetta alkamalla viettää kahdenkeskistä aikaa Tähti Kukan kanssa, vieläpä kun oli selkeästi huomattavissa, että kyseessä oli paljon muuta kuin ystävyyttä. Myrskyä suututti myös se, ettei Kirkas Taivas näyttänyt kunnioittavan hänen mielipiteitä oikeastaan mistään muustakaan aiheesta ja kiinnostusta auttaa isäänsä ryhmän johtamisessa. Hänen mielestä Kirkasta Taivasta ei kiinnostanut mikään muu kuin se, että pääsisi näyttämään muille olevansa oikeassa. Myrsky lähti perustamaan omaa ryhmäänsä Salama Hännän, Pöllö Silmän, Pilven Täplän, Neilikka Silmän, Silkkiyrtin, Apilan ja Ohdakkeen kanssa.
Auringon Varjo ja Hiljainen Sade saatiin mukaan Myrskyn törmättyä heihin. Hän ja Joen Solina veivät kaksikon Pitkän Varjon leiriin. Kaksikolle alettiin kertoa muutamia viimeaikaisia tapahtumia. Kun Myrsky lähti hakemaan isäänsä paikalle, selvisi, että Tähti Kukka odotti Kirkkaan Taivaan pentuja. Siis menikö mulla joku aikahyppy ohi vai miten mulle jäi sellainen fiilis, että noiden suhde ehti kestää ennätyksellisen vähän ennen pentu-uutisia? Pian Harmaa Siipi, Kirkas Taivas ja Rosoinen Huippu kertoivat tarkemmin, mitä kaikkea oli ehtinyt tapahtua. Tilanne ei päättynyt lainkaan hyvin - Hiljainen Sade kieltäytyi kutsumasta Kirkasta Taivasta pojakseen ja käski tämän kadota silmistään. Tuntui pahalta seurata, miten Kirkas Taivas ei itse voinut muuta kuin olla aidosti pahoillaan teoistaan ja toivoa, että hänen emonsa antaisi ajan myötä anteeksi, vaikka tilanne näytti toivottomalta. Mutta toisaalta myös Hiljaisen Sateen tyrmistys oli ymmärrettävää, olihan Kirkas Taivas muuttunut todella radikaalisti ja ehtinyt tehdä vaikka ja mitä. Kirkas Taivas oli aidosti pahoillaan, siitä ei ollut epäilyksen häivääkään, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi ja Kirkkaan Taivaan tapahtumarikas historia toimi karuna esimerkkinä siitä. Onneksi Tähti Kukka oli paikalla tukemassa kumppaniaan.
Valitettavasti Hiljainen Sade oli matkan jäljiltä todella huonossa kunnossa ja kuoli poikiensa ja Sora Sydämen läsnäollessa. Onneksi tämä antoi anteeksi Kirkkaalle Taivaalle. Tämä koko kohtaus oli todella tunteellinen. Hiljainen Sade ei halunnut, että häntä jäätäisiin suremaan loputtomiin, olihan vanha naaras elänyt hyvän, pitkän elämän. Hiljainen Sade oli joutunut toisinaan kestämään nälkää ja kylmyyttä, mutta hänen elämässään oli riittänyt myös paljon iloisemisen aiheita. Hänet haudattiin Nelipuun lähettyville. Siellä Kirkas Taivas viimein tajusi Myrskyn avulla, että heistä jokaisen tarkoitus oli toteuttaa omaa kohtaloaan paikassa, mikä itsestä tuntui kodilta, ei kerääntyä yhdeksi valtavan suureksi ryhmäksi ilman yhtään valinnanvaraa. Harmaa Siipi päättikin liittyä Tuuli Juoksijan ryhmään.
Kirjan lopussa Kirkas Taivas heräsi yöllä, kun Viilto-niminen erakko oli kahden muun kollin kanssa ottanut Tähti Kukan vangikseen. Viilto selitti, että hän ja hänen lukuisat erakkotoverit näkivät nälkää, koska he olivat tottuneet saalistamaan samoilla alueilla, jotka Kirkas Taivas ja muut ryhmien johtajat olivat ottaneet omikseen. Viilto halusi neuvotella johtajien kanssa riistan jakamisesta ja uhkaili muussa tapauksessa tappaa Tähti Kukan. Lisäksi Viilto oli Yksi Silmän vanha tuttu, jonka kumppaniksi Tähti Kukka oli kauan sitten lupautunut. Tuossa riittää jännitettävää seuraavaan kirjaan!
Ja sitten bonuskohtaukseen, joka oli tällä kertaa Liuske-aiheinen. Aluksi Liuskeen veli, Sirkka, kuolee ketun hampaisiin. Haavoittuneelle Liuskeelle annetaan lupa jäädä väliaikaisesti Tuuli Juoksijan leiriin keräämään voimia. Liuske ja Tuuli Juoksija tappavat saman ketun, joka tappoi Sirkan ja leiriin palattuaan Liuske liittyy Tuuli Juoksijan ryhmään, koska kenelläkään ei ollut vastaväitteitä siihen, että hän oli juuri osoittanut rohkeutensa ja hyödyllisyytensä.
Noh, kyllähän tuon kerran läpi lukee, mutta jäi sellainen fiilis, että jostain toisesta hahmosta oltaisiin saatu enemmän merkityksellisen oloinen, ajatuksia herättävä taustatarina tämän tilalle. Loistava päähenkilö olisi ollut vaikkapa Lehvä, Viillon pelokas alainen, joka alkoi olla salaa Harmaan Siiven ja muiden puolella.
Tuli ikävä Kilpikonnan Häntää. Mutta ymmärrettävää, että Harmaa Siipi halusi noudattaa emonsa viimeistä toivetta ja hyväksyä sen, että Kilpikonnan Häntä on osa hänen mennyttä rakkauselämää, jonka ei tarvitsisi estää Harmaata Siipeä rakastumasta uudelleen.
Heittäkää tekin mielipiteenne A Forest Divided :istä kommenteihin ja laitetaan keskustelu pystyyn.
