tiistai 8. elokuuta 2017

International cat day

Mites teidän kansainvälinen kissapäivä on mennyt?
Ittellä oikeestaa iha hyvi.
Oikeestaa mä googlettelin tässä tietoo tuosta kansainvälisetä kissapäivästä, en aiemmin ollu kuullukkaa (kiitos sivistämisestä Aurinkomursu).

Seuraavan tekstin lähteenä toimii yle.fi ja esaimaa.fi. Muokkasin tekstiä hieman ja ilmaisen asiat, jotka haluan postauksessa kertoa, omin sanoin.

Kansainvälistä kissapäivää on vietetty 8. elokuuta jo vuodesta 2002 lähtien. Ensimmäisen kansainvälisen kissapäivän järjästi International Fund for Animal Welfare ja teemapäivän tarkoituksena on ollut selvittää kodittomien kissojen määrää.
Maailmanlaajuisesti noin 500 miljoonan kissan uskotaan vaeltevan naapurustoissa, joka tarkoittaa aivan hurjaa määrää kissanpentuja. Ja hurjaa määrää myös kodittomia kissoja.
Syksyn saapuminen näkyy valitettavasti kodittomien eläinten, löytöeläinten ja eläinsuojeluilmoitusten määrässä.

Ethän ota lemmikkiä, josta et ole valmis pitämään huolta sen elämän loppuun asti? 
On tärkeää huolehtia ja välittää omasta lemmikistä/lemmikeistä.
Lisäsin tuohon alle vielä Liisa Aaltosen koskettavan runon kesäkissoista.






Mökille jätetty



Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.

Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.



Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.



Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.



Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.

Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.



-Liisa Aaltonen

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Elluliinan maaginen (ja taianomainen) paluu

Kuten varmaan pistää silmään, niin tuonne "ylläpitäjät" -kohtaan on liidellyt Elluliina takaisin.
Tarkotus ois saada tää blogi elämään taas enemmän ja yksin en siihen pysty, tarvin apua.
Tarvin apua myös jokaiselta lukijalta, jos kukaan ei blogia lue, on blogia täysin turha pitää. Siks haluunki kiittää jokaista aktiivista ja vähemmän aktiivista lukijaa.

Tosiaan, jos joku ei oo blogin historiaan sen kummemmin perehtynyt, niin Elluliina on aiemminkin ollut ylläpitäjänä. Erään traagisen (ja maagisen) katastrofin jälkeen hän ei ole kuitenkaan ollut ylläpitäjänä tässä blogissa. Nyt kuitenkin nälkävuodet (meni jo 1866-1868) on selätetty ja Elluliina on palannut keskuuteemme.

Toivotetaan hänet lämpimin virtuaalihalein tervetulleeksi takaisin ylläpitoon. ^w^



♥ - Negs

Päivitystä

Hui kauhia, kesä meni jo... Ö.ö
En oo ehtiny oikee postaillakkaa tai mitää. Mulla ei oo ollu ees tekosyytä postailemattomuuteeni, mutta nyt sit mennää ilman tekosyytä.

Etäset kaiut on julkastu... En oo sitäkää käsiini saanu viel hankittuu. Taas ois tarkotus ostaa omaks, mutta mun vakuuttelutaidoilla saan odottaa viel kauan ennen ku saan sen. :D Haluisin oikeestaa kaikki Sk -kirja omiks, mutta en usko et nii täydellistä kokoelmaa ikinä tuun saamaa.
Kuitenki, onko joku jo lukenu tän kirjan? Oliko hyvä kirja? Ei kiitos juonipaljastuksia, vaikka mä luinkin ne jo ajat sitte netistä, koska en omista elämää ja te nyt ette sit lukenu tätä mun hienoo selitystä, joka on yliviivattu, koska se on yliviivattu.
Niin. :D
Lukenu en ite tosiaan siis vielä kyseistä kirjaa ole.


Tohon alle tökkäsin vaa jonku mun piirroksen, en jaksanu sen kummemmin asiaa ajatella. :D